Quantcast
Channel: Kaikki äitini reseptit
Viewing all 934 articles
Browse latest View live
↧

UKEMENY 40/2016

October 2, 2016, 1:34 pm
$
0
0

Ukemeny on Norjan kieltä ja jotenkin ihanan vekkulin kuuloinen sana. Kun en paljon Norjaa osaa, niin ihan asiasta irrallisena en olisi tiennyt mikä se sellainen UKE on. Se on siis viikko norjaksi ja tämä on kautta aikojen ensimmäinen viikkomenu blogissani.

Tätäkin on pohdittu jo puolitoista vuotta, siitä asti kun tapasin Tanskassa Elin Larsenin, ihanan, jämäkän ja tosi suositun norjalaisen ruokabloggaajan, joka kirjoittaa omaa nimeään kantavaa blogiaan.(Miksi viittaan itseeni monikossa? Orastava persoonallisuushäiriö?)

Elin se mulle jo silloin sanoi, että kuule, teeppä blogiisi sellainen ukemeny -uke, what is it in English?

No nyt väritin juttua, kyllä vaan Elin tiesi mikä viikko on englanniksi.

Ja mulla on ollut miljoona tekosyytä. 

Viimeiset 3 sunnuntaita oon meinannut, mutten vaan keriinny.

Onko täs kauhia homma?

Alkaako maistua puulta, jos se pitää olla joka viikko?

Kerkiäänkö?

Onko mulla tarpeeksi reseptejä? Ei varmaan riitä kalareseptit 2x viikkoon?

Ja apua, ensimmäiset vuodet kuvat ovat varmaan aivan kauheita...

No tässä mä nyt oon. Yritän laittaa teille ensimmäisen viikkomenun inspiraatioksi. 5 arkiruokaa, lauantaina jotain muuta ja sunnuntaina jotain parempaa. Leivontavinkki ja jotain extraa niin saadaan 9 kuvan kollaasi.

Ei varmaan tule olemaan pelkkää lapsiperheen ruokaa (ainakaan meidän lasten), mutta yritän olla monipuolinen, onhan se kiva jos tulevalle viikolle sais joku teistäedes ateriavinkin tai kaksi tuomaan vaihtelua omaan, kenties nuutuneeseen ruokalistaan. Ei varmaan tule olemaan ihan mikään ruokaympyräkään. Järjen käyttö sallittu. Laitan linkit tässä blogissa julkaistuihin omiini tai muilta kopioituihin resepteihin. Ihana kaivella jo julkaistuja mutta kenties jonnekin huonon google-optimoinnin alle hautautuneita reseptejä. Katotaan kauanko reseptiikka riittää, ennenkuin joudun linkkaamaan jonnekin yhteistyökumppanien reseptisivuille.

Hei ja fanfaarit: VIIKKOMENU 40/2016




MAANANTAI: TEX MEX MAKAROONILAATIKKO





KESKIVIIKKO:LOHIMEDALJONGIT




PERJANTAI: KIMCHI-BOKKEUMBAP






VIIKON LEIVONTAVINKKI: ROOSAN IHANA OMENAPIIRAKKA


 VIIKON EXTRA:FONDUE-RANET


Ei pöllömpi ruokaviikko, vai?
Kertokaa, mitä tykkäätte?





↧
Search

SALSA BANDERA

October 3, 2016, 10:37 am
$
0
0


Salsa Bandera on aidointa Meksikoa. Bandera tarkoittaa lippua ja Meksikon lipun värit siintelevätkin tomaatin punassa, hopeasipulin valkeudessa ja jalapeñon ja korianterin vihreydessä.

Samasta salsasta saatetaan puhua myös nimillä Salsa Cruda tai Salsa Fresca ja kyllä, myös Pico de Gallo. Itseasiassa kaikkialla muualla Pico de Gallo on yleisin nimi, Meksikossa se taas on nimenä limellä ja chilillä maustetulle hedelmäsalaatille.

Ja mikäli faktani ovat vääriä, Natasiskoni varmasti korjaa asian.

Salsa Bandera on ihanan tuoretta ja raikasta.Se valmistuu nopeasti ja kruunaa kyllä monta meksikolaista ruokaa. Ei muuta kuin vähän pilkkomista.



Salsa Bandera

4 tomaattia
1 hopeasipuli
1-2 tuoretta jalapeñoa tai serranoa
1/2 ruukkua korianteria
1 limen mehu
suolaa

Poista tomaateista kanta ja siemenet ja kuutioi. Kuori sipuli ja kuutioi. Kuution koon voit päättää itse. Omani on aika raffia, voisi se olla pienempää ja nätimpääkin. Mutta maku sama.

Hienonna jalapeño, poista ensin siemenet, hienonna korianteri. Sekoita kaikki aineet sekaisin, purista päälle limen mehu ja viimeistele suolalla.

Valmis!



Muita meksikolaisia salsoja

Salsa Roja
Salsa Verde
Guacamole
Guacamole con piña y pepino



Ja sitten takuulla!
↧
↧

MOLLETES

October 5, 2016, 1:47 pm
$
0
0


Meksikossa syödää tortilloja. On tacoja, enchiladoja, burritoja, on chilaquiles, flautas, totopos, fajitas, gorditas, taquitos, quesadillas... kaikissa on perustana tortilla, yleensä maissinen, mutta välillä myös vehnäinen. No hitto, nehän syö aamiaiskananmunansakin tortillojen kanssa! 

Mutta kyllä ne syö leipääkin. Ja sen leivän nimi on mollete! Se tehdään  vehnäisistä ja muhkeista bolillos sämpylöistä, jotka ovat sellaisia pitkän soikeita sämpylöitä, omani ovat malliltaan nyt vähän nelikanttisia. Patonki toimii näissä leivissä myös mainiosti.

(Älä sekoita meksikolaisia molletejakuitenkaan andalusialaiseen molleteen, joka on sellainen pyöreä vehnäleipä, vähän kans niin kuin sämpylä, mutta ehkä vähä niin kuin pitakin, sain niitä maistaa viime keväänä kun José niitä leipoi. Taikinaan tulee laardia eli ihraa ja José lähti sitä cittarista ostamaan... tuli takaisin sellaisen muurikka-valuraudan-rasvapolttoihratuubin kanssa. Emme kuitenkaan löytäneet mainintaa, etteikö sitä voisi käyttää ravinnoksi... Ei ne kyllä ihan onnistuneet, mutta syyksi epäilimme ennemminkin jauhoja, jotka Suomessa ei ole yhtä hyvää sitkoa aikaan saavaa.)



Kun minä haluan tehdä jotain itselleni ennentekemätöntä meksikolaista, käännyn tietysti minulle meksikolaisen keittiön kaikkia äitejä edustavan Mirnan puoleen. Mirnahan se on opettanut mulle kädestä pitäen maissitortillan teon ja tamaletkin. Onneksi naamakirjan kautta saa äkkiä yhteyden valtamerten taa ja Mirna mielellään laittaa reseptit jakoon myös Suomen makumaailmaa piristämään. Mirna on kyllä painonsa arvoinen kultaa, ellei olisi pieni ja lyhyt nainen, ja siitä syystä on kyllä enemmän kuin painonsa arvoinen kultaa näissä reseptiasioissa.

Mutta ei nyt turhaan pitkitetä tätä ihanaa reseptiä, vaikka se onkin niin lyhyt ja simppeli. Tässä on muuten taas kerran ne ihanan lempeän kotoisat meksikon maut, poltetta voit lisätä kuumemmalla salsalla. Disclaimerina vielä, että perusjuttu on pavut ja juusto, joku laittaa päälle kinkkua, mutta Mirnan juttu on chorizo. Mikä tietysti vakuuttaa meidät kaikki siitä, että Mirnan resepti on paras!


MOLLETES
4:lle

4 vehnäsämpylää tai 1 pitkä patonkia
frijoles refritos (n 4 dl) eli niitä muhennettuja papuja, saa kaupastakin, mutta tuolla blogissa aiemmin julkaistulla reseptillä on helppo tehdä
4 raakaa chorizoa
n. 4 dl juustoraastetta (gouda, mozzarella)

Tarjoiluun lempisalsa, esimerkiksi Salsa Bandera, jota juuri tein molleteja varten.

Leikkaa leivät pituussuunnassa halki.  Purista chorizo kuorestaan kuumalle pannulle ja paista kypsäksi samalla kahdella haarukalla rakennetta murustaen. Jaa frijoles refritos leiville, papujen päälle chorizo ja kaiken ylle juustoraaste.

Paista 220 asteessa uunissa kunnes juusto sulaa kauniisti.

Tarjoile lempisalsasi kera.



Ja paras juttu viimeiseksi. Vaikka Molletes on mulle passeli lounaaksi tai ihanaksi iltapalaksi viikonloppuna niin meksikolaiset, ne syö tätä AAMIAISEKSI! Ai että mä rakastan meksikolaisia! Mun sisällä asuu pieni aamiaismeksikolainen.
↧

UKEMENY 41/2016 - SE VIIKKOMENU

October 9, 2016, 1:20 pm
$
0
0

Kautta aikojen nyt toisen viikkomenun laadittuani sanon, että huh-huh. Itse menun teko on mukavaa, mutta juuri nyt tuntuu ajasta olevan pulaa. Haluan nukkumaan.

Mutta löysin teille taas kivan valikoiman inspiraatiota tulevaan viikkoon. Aika perinteistä, ei lähdetä ihan Aasiaan asti. 

Viikonloppuna opin, että on aika paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan syöneet munakoisoa, aloittakaapa vaikka munakoisolassella, nam!


MAANANTAI: MUNAKOISO-LASSE

Ja mun all time favourite on paistetut silakat! Perunamuusilla!
Tai vielä parempaa; ruisleivän päällä!



Viime viikolla hain vielä, sen kovan pakkasyön jälkeen, toistakymmentä litraa suppiksia. Tämä slaavilainen keitto on niille hyvä paikka.


KESKIVIIKKO: SLAAVILAINEN SIENIKEITTO

Retrosti jatketaan. Tonnarisalaatti vaan on lähellä mun sydäntä.




Viikon toinen kasvisruoka maistuis varmaan sipsikaljavegaaneillekin.



PERJANTAI: BULGURILAINEN

Lauantain ateria valmistuu uunissa ittekseen yhden astian taktiikalla.



LAUANTAI:RIETAS KANA

Ja sunnuntaina on aika herkutella ihanalla äyriäsikeitolla espanjalaiseen tapaan.


SUNNUNTAI: ZARZUELA

Porkkana on vielä parhaassa sesongissa, siksi porkkanapiirakka. Klassikko tämäkin.


VIIKON LEIVONNAINEN: PERINTEINEN PORKKANAPIIRAKKA

Viikon extrassa heitetään perinteet  puukoppaan ja iloitellaan syksyn namimmalla ja monikäyttöisimmällä salsalla. Huippusesongissa kurpitsa, tiätysti!


VIIKON EXTRA: KURPITSASALSA

Iloista ja inspiroivaa kokkaus ja kotiruokaviikkoa!
↧

JUUSTOMAKAROONI AMERIKAN MALLIIN

October 12, 2016, 11:51 pm
$
0
0


Välistä mun sydämeni sykkii amerikkalaiselle lohturuualle. Mutta silti, aina kun teen Mac 'n Cheese, tuntuu kuin olisin uskoton suomalaiselle makaroonilaatikolle. Huokaisen helpotuksesta kun lapset kakistelee ruokapöydässä, että miksi sä oot tehny näin kummallista ruokaa. Ja hei, Pastitsiot sun muut, älkää sekaantuko tähän, ei kaivata mitään kolmiodraamaa!

Mutta siis ok, makaroonilaatikko on meidän perheen ykkönen, vaikka mun alkaa kyllä välittömästi tehdä mieli Mac 'n Cheeseä kun näin jossain kuvan keltaisena valuvasta, juustoisesta amerikan serkusta. Kuinka mikään munamaito voi edes kilpailla samassa genressä JUUSTON kanssa?



Juustokastiketta ja makaronia simppeleimmillään, deluxe-versio pröystäilee ruusukaalilla ja pekonilla. Ei valinnan vaikeutta. Ja toi ihana pinta on tietysti pankoa, maailman parasta korppujauhoa.



Juustomakarooni ruusukaalilla ja pekonilla

300 g sarvimakaronia 
170 g pekonia
150 g ruusukaalia
2 rkl voita
2 rkl jauhoja
7 dl maitoa
4 - 5 dl jotain ihanaa sulavaa juustoa/juustoja raastettuna, tai laita puolet sulatejuustoa
suola, pippuri, muskottipähkinä.
1 dl Panko-korppujauhoa

Keitä makaronit napakoiksi ohjeen mukaan. Silppua pekoni. Ota ruusukaaleista kannat pois ja leikkaa ne muutamiin osiin. Paista pekonia ja ruusukaaleja pannulla, kunnes syötävän kypsiä-

Valmista juustokastike sulattamalla voi. Älä ruskista. Lisää jauhot hyvin sekoittaen ja sitten maito koko ajan sekoittaen mukaan pienissä erissä. Keittele hiljaa 5 min tai kunnes saostuu. Lisää juustoraaste, sekoita sulaksi ja mausta.

Sekoita makarooni, pekoni, ruusukaali ja kastike ja laita uunivuokaan tai uuninkestävälle (valurauta)pannulle. Ripottele päälle korppujauhot ja kenties muutama nokare voita, jos lonkat kestää.

Paista 220 asteessan. 10 min, kunnes juusto kuplii ja pannu saa kaunista väriä pintaan.



Salarakas ...
↧
↧

VIIKKOMENU 42/2016 UKEMENY

October 16, 2016, 2:36 am
$
0
0

Vuorossa ruokainspiraatiota ensi viikon joka päivälle! Löytyiskö tästä jotakin teidän väelle?



Maanantai: Nakkikeitto

Vaikka onkin syyslomaviikko, ei kunnon suomalaista arkiruokaa voita mikään. Jos joku muu päivä sitten superherkutellaan, niin nakkikeitto varmasti maistuu koko perheelle. Kyllä lapset, se on kaalta, mutta sitä on tässä tosi vähän...





Tiistai: Punajuuri-kikhernesalaatti

Paahdetut punajuuret ja kikherneet on parina syksyn ihanimmassa salaatissa. Hyvä on lapset, jos ei kelpaa, niin syökää eilistä nakkikeittoa.





Anteeksi, nyt, mut tän viikon kalaruoka on näköjään tonnikalapurkista. Mutta tosi näppärä ja maistuva uunivuoka.
Tässä ei oo lapset mitään, mitä te ette yleensä syö.





Ihana intia. Ja taas ihan huomaamatta tehdään jo toistamiseen tällä viikolla edullista ja erittäin maukasta kasvisruokaa.  Naan-leipää vielä...Ok, jos syötte tätä nyt vähän, niin pääsette illalla mäkkärille.



Shawarma on ihanaa kanasta, mutta tällä kertaa se on ihanaa lampaasta.  No, perjantain kunniaksi, ruoan kanssa kokista!




Lauantai: Kookoskanaa padassa

Koko kana vaan pataan. Itsestään syntyy huimaa herkkua. Paras lauantaipata!Äiti ottaa chilit pois.



Sunnuntai: Feijoada

Ja koska pataruokien aikakausi on taas avattu; Feijoada on yksi mahtavimmista. Hiukan työläs joo ja aikaa vievä, mutta erittäin herkullinen projekti. Erittäin. Täs on vaan papuja ja lihaa, ei mitään kummallista!





Viikon Leivonta: Luomuleipää ja porkkanavoita

Tuore leipä ei kai esittelyjä kaipaa. Ja porkkanavoi on kyllä piste iin päälle.


Viikon extra: Karamelli Popcorn

Julistan syyslomaviikon kansalliseksi poppariviikoksi. Tehdään tavallisia, tehdään karamellipoppareita. Mieluummin molempia ja monta kertaa.

Vetää väkisin suun hymyyn. Kyllä poppareillakin elää!
↧

BAP - KOREALAINEN KEITTOKIRJA

October 20, 2016, 10:24 pm
$
0
0


Ihastuin korealaiseen ruokaan  vähän kiertäen kaartaen 2000-luvun alussa, kun vierailin Bangladeshissa töissä olevien vanhempieni luona. Dhakassa oli useita korealaisia ravintoloita ja ne hurmasivat meidät täysin. Ruokakypsennettiin ja jaettiin usein pöydässä, maut olivat ihania, vaikka en silloin(kaan) innostunut tilaamaan listalla olevia eksoottisempia ruhonosia, joita isäni oli kyllä aina valmis kokeilemaan.

Pari viime vuotta on ollut aivan superkoreaa aikaa, kun marketteihinkin on saatu Gochujangia, korealaista chilitahnaa, tuota yhtä korealaisen keittiön perusmaustetta. Oikeista raaka-aineista saa oikean makuista ruokaa.



Olin otettu saadessani kutsun Korean tasavallan suurlähetystöstä  Bap korealainen keittokirja:n julkistamistilaisuuteen Perhon Ravintolakouluun. Keittokirjalla haluataan avata suomalaisille korealaisen tapakulttuurin monimuotoisuutta ruuanlaiton näkökulmasta. Ja innostaa tietenkin suomalaisia kokeilemaan ruokia omissa kotikeittiöissään sekä madaltaa  kynnystä astua Suomessa korealaisiin ravintoloihin. Joita varmaan ja toivottavasti on lisääkin tulossa.



Kirja on mitä mainioin. Se paljastaa reseptiikan lisäksi myös ruokien oikien ääntämistavan ja ihania yksityiskohtia korealaisesta kulttuurista. Tiesitkö vaikka, että kun Koreassa kysytään Mitä kuuluu? sanotaan Oletko syönyt Babia? (Bap on pesty ja keitetty riisi tai muu vilja, tai myös koko ateria). Kiertoilmaus Koska teillä syödään nuudeleita? tarkoittaa Koska teillä vietetään häitä?, nuudeliruoat kun ovat usein juhlaruokaa.


Perhon opiskelijat olivat valmistaneet meille herkkuja kirjan resepteillä, minä tietenkin tunkeuduin valaistuun keittiöön saadakseni muutanman kuvan.

Aivan parasta kirjassa on myös se, että se on ilmaiseksi jokaisen ladattavissa netistä. Painetun version voi hakea myös ilmaiseksi Akateemisesta tai tilata postimaksua vastaan suoraan lähetystöstä. Ohjeet siihen löytyy kirjan facebook-sivuilta. Mulla on myös ylimääräinen kappale, jonka lähetän yhdelle halukkaalle kommentoijalle ( kommentit 29.10 mennessä). 

Sanoisin, että hieno ruokakulttuurin promo Korean tasavallalta!

Tutustukaa myös blogini korealaisiin resepteihin. Lisääkin on taatusti tulossa.

Gamja Jorim
Bulgogi
Korealainen Soppa
Korealaiset lihapullat
Kimchi
Kimchi Bokkeumbap
Korealainen grillattu kana





↧

POLENTAPIZZAA SYKSYYN

October 22, 2016, 6:36 am
$
0
0

Polennasta tehdyn pizzapohjan väri on herkullisen syksyisen oranssi. Oikein syyspizza. Ja kun se kerran on tehty polentaryyneistä, niin sehän on myös gluteeniton. Maku on maissisen pähkinäinen. Kaikista parasta polentapizzapohjassa on kuitenkin se, että se on helppo.

Ainakin kutsun 5 minuutin puuron keittoa helpoksi. Sitten vaan levitetään puuro ja jäähdytetään viileässä. Pohja paistetaan ensin valmiiksi uunissa, kun sitä taputtelee muotoonsa öljytyin käsin, niin reunatkin tulevat aidon pizzamaisen rapsakoiksi.


Polentapizza maistuu oikein mainiosti perinteisen tomaattikastikkeen ja juuston kanssa. Maistuu myös valkoisena pizzana smetanan kanssa, omassani korvasin sen maustetulla tuorejuustolla. Eli kaikki käy, mitä keksit. 

Ens kerralla luulen, että paahdan tähän kasviksia päälle; porkkanaa, parsakaalia, punajuurta, sipulia, oi nam!


Vaihtelua pizzapolittiikkaan siis tällä reseptillä, jonka olen julkaissut Apetina-sivustolla.

Lokakuun Tastetwist-kisa starttasi myös puolivälissä kuuta. Osallistuminen on helppoa; julkaiset vain oman reseptisi #tastewist hashtagilla intagrammissa ja laitat suvun ja kaverit äänestämään sitä Apetina-sivustolla. Tai niin minä ainakin tekisin, jos saisin osallistua. Kaksi kertaa palkinto on tullut jo Suomeen! 

Ja sillä välin; Polentapizzaa!



Yhteistyössä Apetina
↧
Search

VIIKKOMENU 43

October 23, 2016, 12:45 pm
$
0
0



Syysloma takana, kalenterit päivitetty kohti uutta työntäyteistä viikkoa. Jossain vaiheessa pitäisi Maitotytön kavereille pitää pienet Halloween naamiaiset. Vähän luulen, että koska äiti on taas tässä vaiheessa vasta tässä vaiheessa, niin ihan muutamalle.

Ja ruokainspiraatioksi tulevalle viikolle:


Maanantai: Kanaa ja kikherneitä

Alkuviikon proteiinipommilla lähtee viikko kätevästi käyntiin. Olen ihan unohtanut tämän ruuan itsekin.


Tiistai: Chorizo-Valkosipulikeitto

Toivotaan, että tiistai on viikon kylmin päivä. Tämä keitto nimittäin lämmittää ne luut ja ytimetkin!



Keskiviikko: Kasviscouscous

Vielä ehtii mainiosti herkutella syksyn juureksilla, jotka ovat nyt maultaan parhaimmillaan ja hinnaltaan edullisimmillaan. Couscous- pedillä helppo ateria. Kokeile toki myös kvinoasta, ohrasta tai polentasta. 


Torstai : Capunti, suppilovahveroilla ja sinihomejuustolla

Pastan nimi on ehkä vähän outo, mutta teki tämän nyt mistä vaan niin yhdistelmä suppikset ja sinihomejuusto vaan on herkkua.


Perjantai: Paistileipä hirvestä

Jos ei oo hirveä, niin voi tämän päräyttää naudan paahtopaististakin. Joka tapauksessa sopivan rehevää perjantai-illan soffailuun. Tai siis syö tämä ensin pöydässä ettei tuu sotkua...


Lauantai: Karjalanpaisti

Tällä kuvalla ei nyt voiteta mitään herkku-awardia, mutta sen minä vaan sanon, että menee yli käsityskyvyn edelleen, kuinka uuni taikoo lihasta, suolasta, sipulista ja vedestä näin syvänmakuista ruokaa. On se vaan hyvää!! Ja uppoaa syvvään, kuten appi-ukko sanoisi.


Sunnuntai:Vaniljakuha

Jos sitten sunnuntaina jotain arvokkaampaa, niin tämä kuha kyllä lunastaa paikkansa. Vihreä salaatti kylkeen.



Viikon leivonta: Kurpitsasämpylät

Viime viikollakin leivottiin leipää, kun halusin teidän kokeilevan sitä porkkanavoita. Nyt haluan, että humpsautatte kurpitsasoseen mehevöittämään sämpylätaikinan. Ja onhan ne nyt niin söpiksiäkin.


Viikon Xtra: Verenpunainen Halloween-limonaadi punajuuresta

Viikon extraksi oli aivan pakko laittaa tämä punajuurista tehty limonaadi, se on niin ihanan raikasta ja jumalattoman punaista. Samassa linkissä löytyy extran extrana myös ohjeet maailman helpoimpiin leivo-yhdessä-lasten-kanssa(tai paremminkin koristele)- juttuun eli velhon taikasauvoihin. Lapset tykkä ihan sikana! Ja Halloweenina!

Mitäs teillä syödään ensi viikolla?
↧
↧

KAIKKI SAMAA HYVÄÄ PATAA

October 27, 2016, 12:15 am
$
0
0

Onneksi on tiskikoneet. Jos jotain inhoan, niin tiskaamista. Sitä ryppyisin sormin kuumassa vedessä altaan pohjalla olevien aterimien haromista. Kaikkea lilluvaa. Kiitos, en halua puhua enempää. En muistella.

Vaikka eihän tiskaamisesta täysin eroon pääse. On padat ja paistinpannut, parhaat veitset, kultareunaiset kupit ja hopeiset aterimet (no uskokoon ken tahtoo…). Siksi toivotan tervetulleeksi aplodien kera jokaisen reseptin jossa ruuanlaitosta selviää yhden astian taktiikalla.


Viimeisimmässä K-Ruoka-lehdessä, jonka saa napattua ostosreissulla kätevästi mukaan, valmistettiin syksyisen juurevaa makkaravuokaa, ja ihan vaan kaikki yhdessä astiassa. Itse asiassa nämä one-pot-ruuat ovat aika rajoituksettomia, kategorian alle pääsevät kaikki reseptit, jotka valmistuvat yhdessä astiassa, olipa kyseessä kattila, pata, vuoka tai vaikka uunipelti. Valmistusajatkin vaihtelevat vajaan 10 minuutin pastasta (kuinka kätevää onkaan lisätä kaikki ainekset kerralla kattilaan ja pum, pastan kypsyttyä sinulla on valmis ateria!) pitkään haudutettaviin patoihin.

Siideripossupadassa kaikki valmistuu samassa padassa ja vaikka se pataruoka onkin, niin ihan arki-illan mentävässä aikataulussa. Kellotin itselleni 45 min. aloituksesta padan pöytään nostoon. Valitsin lihaksi possun ulkofileetä, se kun kypsyy nopeasti ja on myös useimmiten tosi edullista. Kun possunliha uitetaan siiderissä ja mukaan lisätään hiukan dijonia, on maukas liemi valmis. Pataan voisi aivan hyvin lohkoa mukaan myös perunaa, mutta bataatin makeus ja maa-artisokan rehevä pähkinäisyys tekevät padasta vieläkin mielenkiintoisemman. Ja vielä yksi ilosanoma: maa-artisokan poimuista mukulaa ei tarvitse tosiaankaan kuoria, pesu riittää!

Ja nyt ne aplodit:



SIIDERIPOSSUPATA

2 rkl öljyä
170 g pekonia
2 sipulia
600 g sian ulkofileetä
500 g maa-artisokkaa
500 g bataattia
3,3 dl kuivaa omenasiideriä
1 rkl dijon sinappia
4 dl vettä
1 kanaliemifondi
2 laakerinlehteä
5 kokonaista maustepippuria
1 rkl tuoretta timjamia
1 dl kermaa
suolaa ja pippuria

Kuumenna öljy padan pohjalla. Suikaloi pekoni, kuori ja lohko sipuli ja freesaa niitä padassa kunnes pekonit saavat väriä ja sipulit alkavat pehmetä.

Halkaise possun ulkofilee ja leikkaa puolikkaista n. 1,5 cm paksuisia medaljonkeja. Suolaa ja pippuroi palat ja nosta pataan ruskistumaan.

Pese, mutta älä kuori maa-artisokkia, puolita mukulat (tai 4 osaan jos hirveän isoja). Kuori bataatti ja lohko se reiluin kokoisiin, kokonaisten maa-artisokkien kokoisiin paloihin.

Kun possu saa vähän väriä, pyöräytä mukaan juurekset ja possauta pataan siideri, fondi, muut mausteet ja vesi. Lisää vielä kerma. Nosta uuniin 175 asteeseen ilman kantta n. ½ tunniksi ja kunnes juurekset kypsiä.

Tarjoa hyvän leivän, vaikka Pirkka Ciapattan kanssa.


Kaupallisessa yhteistyössä K-Ruoan kanssa.
↧

COOKIES CREAM BERLIN

October 28, 2016, 10:43 pm
$
0
0

Kaikkein parasta on  usein matka (ja sen odotus) päämäärään. Olin enemmän kuin kauan miettinyt berliiniläisessä Cookies Cream-ravintolassa käyntiä ja matka paikan päälle oli, no, melkein kuin pieni seikkailu. Ainakin suuri kontrasti. Melkein paras juttu koko ravintolakäynnissä. Just se yllättävä, odottamaton lisäpuheenaihe, vaikka se nyt meidät saikin valtoihinsa oikeasti ravintolan ulkopulella.
 
 

Keskellä iltakuhisevaa Berliiniä etsit ylellisen hotellin ja Komische Teaternin välistä kapean kujan, joka vie sokkeloiseen sisäkortteliin, labyranttiin, jossa on kulmaa kulman perään, roskiksia, pimeää, metalliportaita, autiota, melkein halloweenia. Ainut opaste ravintolaan matkan varrella on harvakseltaan tuikahtava suureellisen ruostunut, suoraan draculan linnan kuvauksista hommattu kattokruunu.


Lopulta, melkein jo uskon menettäneenä, ovi ja sen vieressä kyltti.




Meille avataan ovi ja astumme punaisella sametilla verhoiltuun tupakki- (mitä ihmettä?) ja drinkkisalonkiin, josta meidät ohjataan kulkemaan portaat ylös varsinaiseen ravintolaan.


Sitten ollaankin rosoisen intiimissä, yksinkertaisessa ravintolasalissa. Pöydästämme näkyy suoraan keittiöön. Ollaan vähän siinä keskellä salia (minä voitan näköjään aina pöytävarausarpajaisissa...), mutta toisaalta, salin laidoilla olevat pöydät ovat niin vierekkäin, että en ymmärrä kuinka asiakkaat mahtuvat paikoilleen. Hyvin mahtuvat, sillä lähtiessämme ravintola on viimeistä paikkaa myöten täynnä. Mukaan mahtuu myös esim. asiakkaiden mukanaan tuoma suuri pitkäkarvainen koira, joku mustan setterin typpinen tai ehkä belkkari. Mutta aika hienoa tämäkin. Elämää saa olla. Vaikka koira ei siis aiheutakaan mitään häiriötä.


Ravintolassa ei tunnu olevan pulaa farkkuhousuisista, yksilöllisiin mustiin paitoihin pukeutuneista tarjoilijoista ja meitä palveleva pitkä partajooseppi on avulias, asiantunteva, ystävällinen ja sopivan neutraali. Hän antaa meille aikaa tuskailla tilauksen kanssa, mutta odottaa meidän ei tarvitse missään kohtaa.  Tarjoilu onkin tarjoilijoiden rennosta pukeutumisesta huolimatta ihan huippuravintolatasoa. Valkoviini pidetään kylmässä eikä sitä hulautella lasiin niin, että riittää nyt ainakin hetkeksi, samoin toimitaan veden kanssa. Vähän kerrallaan, mutta usein.

Sain  houkuteltua mukaani  kaksi muuta pikaluistelumamageria, Annen ja Katin sekä  Berliinin leirimme tekniikkavalmentajan Annelin. Pieni ylellinen poikkeama leirirutiineihin sallittaneen meille. Käytiinhän me viikon aikana myös 4x Ikean lihapullilla. Ihan vaan tiedoksi, ettei hotellimme ympäristössä todellakaan ollut mitään ravintola tai street food- keskittymää. Onneksi oli edes IKEA. Koska eväämmekin varastettiin hotellin parvekkeelta...
Olin siis päättänyt vierailla jossakin kiinnostavassa ruokakohteessa ja aivan itsekkäistä syistä.

Annelin kanssa söimme 4 ruokalajia, Kati ja Anne 3. Listalta oli aivan vitsin vaikea tehdä valintoja. 

Cookies Cream on siis kasvisravintola, vaikka sitä ei missään erikseen mainosteta. Lista nyt kerta kaikkiaan ei vain sisällä muuta kuin kasviksista valmistettuja annoksia. Ruoka on huolella ja kauniisti valmistettua.


Grillattua purjoa, mustaa seesamia, piparjuurta. Tämä oli upean näköinen sienimetsä!


Oma eka alkuruokani oli selleriuute omena gyozan kera (timjamia,saksanpähkinää, chiliä). Kadehdin
vähän Annelin purjoja, mutta saan onneksi maistaa.



Toisena alkuruokana päädymme kaikki   vuohenjuustoon ja  kurpitsaan. Annoksessa retikkaa ja pihlajanmarjaa. 
 

Anne söi pääruuaksi kuuluisan punajuuriannoksen gnoccheilla. Nuo oliivinmuruset oli ihanan makuisia.



Kaikki muut olimme sitten päätyneet samaan pääruokaan, jossa oli polentaa ja munakoisoa pappadoumin kera. Munakoiso oli mahtavan lihaisa ja täyttäväkin, maut tässäkin annoksessa hyvin pehmeät. Kaikissa annoksissa maistui se kuuluisa bitter, joka tuli pitkään paahdetuista, melkein poltetuista kasviksista (tässä annoksessa se löytyi tuosta vahvasta kastikkeesta). Juttelinkin siitä tarjoilijan kanssa, joka ylpeänä ilmoitti, että juuri se onkin erikoisuutemme ja salaisuutemme. 

Ehkäpä niin, mutta en voinut olla salaa vertaamatta mielessäni paikan ruokia Kööpenhaminan Manfreds'iin. Cookies Creamin annokset olivat omaa luokkaansa taidokkaalta ulkonäöltään, mutta maullisesti rakastin enemmän Manfredsin yksinkertaisempia mutta intensiivisempiä tulkintoja. 


Katin herkkä ja kaunis jälkiruoka yhdisti -kuulemma tosi onnistuneesti- tilliä ja omenaa. Tämä täytyy laittaa korvan taa.


Poltettu (!) ananas ja kookossorbetti oli juuri sitä sopivaa rosoa, jota hieman kaipasin hienostuneisiin annoksiin. Ihan tavallinen mutta ihan hirveän hyvä.


3 ruokalajia maksoi 44€ ja 4 55€. Eli Suomen hinnoissa ei mitenkään hirveän kallis, Saksan ravintolahinnoissa sen sijaan melko kallis. Hyvä vaihtoehto, pöytävaraus pitää tehdä, mutta sen saa ihan hyvin edelliselläkin viikolla. Kasvissyöjälle huippupaikka. Mullakin oli parasta seuraa, kiitos naiset, vaikka tietysti oli vähän paineita, kun minä heidät sinne raahasin. 

Ja niinkuin sanoin, ravintolan metsästys ihan huippu! 

Lisää ravintolasta Alex Niemisen VEGEBLOGISSA, Jauhot Suussa testasi ravintolan jo tuoreeltaan 2011!  VEGE! keittokirjan Alex rankkasi ravintolan Euroopan parhaimmaksi kasvisravintolaksi, tuon jutun siivittämänä minäkin paikalle lähdin. Tästä  huomaa, että ravintolakokemus on aina hyvin intiimi ja yksilöllinen, siihen vaikuttaa moni niin moni asia, välillä tuntuu, että tuulen suuntakin.
↧

VIIKKOMENU 44

October 30, 2016, 10:17 pm
$
0
0

Mistäs tämä viikkomenu inspiroituu? Vaikka mistä. On kippoa, on pastaa, on meksikoa tai texmexiä ja mykana myös blogini kaikkien aikojen luetuin resepti. yli 75 000 kertaa. Kohtahan tuo sivunäyttö mittarrikin taitaa olla yli 2 500 000. Kiitos teille!


MAANANTAI :SIKASIENIPASTA

Possunkylkeä, sieniä ja pastaa. Tämän pastan voimalla kyllä jaksaa. Rucolaa pitää olla. Ja parmesania.


TIISTAI: LASINUUDELISALAATTIA, MANGOA JA LOHTA 

Tämä kulho on niin valloittavia makuja ja värejä täynnä, että tiistaikin tuntuu parhaalta päivältä!




Kana- enchiladat saavat edustaa viikon lohturuokaa. Terveisiä Porvooseen!



Viikon teema taitaa ollakin väriterapia!


PERJANTAI: HÄRKIS-NACHOPELTI

Ihan ajan hermolla sitten perjantaimätönkin kanssa. Toimiva tämäkin!


LAUANTAI: MAA-ARTISOKKAKEITTO

Lauantain kunniaksi GRW:stä aikoinaan kopioimani resepti, jolle lukijoita ja kurkkauksia riittää aina vaan. Resepti on kyllä kaiken gloriansa ansainnut!



SUNNUNTAI: HIRVIKÄRISTYS

Kauhea kuva v.2010, mutta yksi meidän perheen rakkaimmista ruuista. Hirvikäristys. Just lauantai-iltana Urho12v sanoi että jo 3 päivää on tehnyt mieli perunamuusia ja hirvikäristystä. Asia on korjattavissa. Mumma lupasi laittaa.



VIIKON LEIVONTA: CHILI-KANELIBROWNIES

Chili vaan sopii peppaamaan suklaata. 



VIIKON XTRA: JUUSTOTÄYTTEISET PEKONICHILIT

Nämä chilisormet on sitten addiktiokamaa. Menis kivasti perjantain vain elämää -härkisnachopellin kanssa.


Ja hauska olisi vielä kuulla, mikä sua erityisesti inspiroi tällä viikolla. Inspiraatiota voi olla sekin, että maa-artisokkakeitto vaikkapa saa tekemään jotain muuta lempparisosekeittoa! 

Niinhän se elämä twistaa!
↧

#MEOLLAANFOODLOVER

November 3, 2016, 3:19 am
$
0
0

Nyt olis kyllä kakkukahvien paikka. Uuden  ruokasivuston FOODLOVER:in kunniaksi.

Olen tehnyt suuren osan blogini yhteistöistä Blogiringin kautta. Blogiringistä on aina löytynyt tarvittava tuki ja turva ja kun joku muu on hoitanut puolestani markkinoinnin ja neuvottelut on ollut helppo keskittyä vaan ihan kamppanjoiden ytimeen, herkullisiin resepteihin, mielenkiintoisiin teksteihin ja vetovoimaisiin kuviin.

Blogirinki on lyönyt nyttemmin hynttyyt yhteen toisen suuren blogiportaalin, Indiedays'in kanssa ja nyt katsotaan mitä hienoa tästä syntyy.

Foodlover- sivu kokoaa sinulle helposti seurattavaksi kaikkien meidän yksittäisten blogien postauslinkit yhdelle sivulle. Selaa herkullisia kuvia ja klikkaa itsesi blogien sivuille.

Foodloverin myötä saatat löytää itsellesi ihan uusia, ihanan luettavia blogeja. Kokit ja Potit Hannele keksi huippuidean, esitteli 5 erityisen ihanaa blogia teemalla #meollaanfoodlover ja haastoi heidät ja meidät muutkin esittelemään omat 5 suosikkia.

Vatsasekaisin Kilinkolin on aina uponnut minuun. Jo blogin ihanan rohkea nimi ja siihen liittyvä tarina koukuttaa. Riikan palkitun blogin kuvat ovat aina huippuluokkaa, Riikka on kuvaajana löytänyt oman yksilöllisen tyylinsä. Reseptit ovat selkeitä ja ytimekkäitä. Ja se Riikka sielä blogin takana, se on yks maailman suloisimmista ihmisistä. 

Pata Porisee on huippulaadukas blogi myös, tästä suhteellisen läheltä, Virroilta. Anna-Leenalla on maatilan emäntä ja pyörittää hyväntuulisena lapsiperheen arkea. Oikeesti Anna-Leenan vois istuttaa vaikka mihin hipsterikahvilaan, jossain Euroopan pääkaupungissa, eikä se erottuisi joukosta. Kyllä me osataan täällä mettissäkin. Ihania kuvia myös!

Sweet Food O´Mine- blogia päivitetään myös täältä suunnasta, ihan tuosta meren rannalta. Sari on yksi aikaansaavimpia bloggaajia, joita tiedän. Muutaman viime vuoden aikana Sari on julkaissut varmasti ainakin 5 keittokirjaa (vai enemmän) ja siinä sivussa rakentanut talon ja kasvattanut ihan pieniä lapsia. Mitään näistä ei tehdä vasemmalla kädellä. Blogin videoista välittyy myös upea huumorintaju.

Huumorintajusta puhuen, Ruokahommia- blogin Janna on FB-päivityksistään päätellen ehkä huumorintajuisin ala-asteen ope, jonka tunnen. Ja blogista olen aina tykännyt. Useimmat Jannan resepteistä on juuri niitä, jotka huutaa mulle aina, että tee tätä, tee tätä.

Ja sitten Mansikkamäki. Sanotaan nyt näin, että ihmisellä täytyy olla paikka, missä voi käydä ihailemassa, mihin taitavan ihmisen kädentaidot ja mielikuvitus riittää. Mansikkamäki on juuri sellainen paikka. Terveisiä ja ihailevia huokauksia.

Sanon vaan, että vaikeaa tuolta oli blogeja valita, niin huippuja ja taitavia blogeja on mukana. Mukana on monta, joita voin kutsua ystävikseni, monta joita ihailen suunnattomasti, ja monta joiden puoleen käännyn kun epätoivo tai -tieto yllättää ruuanvalmistuksen saralla.

Ai niin, ja ne kahvit vielä!

Tämän parempaa ei kai oo!



↧
↧

KURPITSA-PERUNATORTILLA

November 4, 2016, 7:52 am
$
0
0

Miks aina pitää hurahtaa? Ihastua johonkin raaka-aineeseen ja sitten tehdä siitä koko ajan ruokaa, niin että lopulta tulee melkein kyllästys. Nyt  meidän keittiössä liikutaan jo epäilyttävän lähellä kurpitsa-ähkyn vaaravyöhykettä. Sesonkiajattelussa ehkä parasta onkin se, että vaikka raaka-ainetta tuutataan kuukausi-pari joka tuutista, se usein melkein unohdetaan loppuvuodeksi...ja ensi vuonna maltat tuskin odottaa, että pääset kurpitsa-apajille.



Mä oon sen aikakauden lapsi, että en muista kyllä kurpitsaa syöneeni kun tasan yhdessä muodossa. Kurpitsapikkelsinä. Enkä muuten syö tänäkään päivänä. Siis pikkelsinä. Se jos mikä ansaitsisi varmasti kunnon reseptisession, koska luultavasti kurpitsapikkelssikin on oikeasti hyvää, niin kuin kaikki muutkin kurpitsajutut. Ja muut pikkelöidyt jutut.



Tänään kurpitsa sekaantuu versioon iki-ihanasta espanjalaisklassikosta perunamunakkaasta. Tuli muuten hyvää, Kuumana kylmänä ja haaleena. Isoina slaisseina  salaatin syrjään tai lihankin seuraksi ja miksei tapas tyyliin tikun nokkaan. Helppoa, paitsi, että kurpitsa palaa muuten huomattavan herkästi pannulla, johtuukohan se kokin kömpelyydestä kurpitsan makeudesta?



KURPITSA-PERUNATORTILLA
4:lle, 6:lle tai 20:lle (Pää, lisuke, tapas)

1/2 hokkaido-kurpitsa (n.600g)
2 jättiä rosamundaperunaa
öljyä paistamiseen 
1 dl silputtuja tuoreita yrttejä, yhtä tai kahta; ruohosipuli,persilja, timjami, basilika, korianteri
6 munaa
6 rkl maitoa
suolaa ja pippuria, hiukan muskottipähkinää

Pese peruna ja kurpitsa hyvin, sillä jippii, nyt ei kuorita! Halkaise hokkaido varovasti (kurpitsojen kuori on yleensä niin kova, että joutuu käyttämään valtavasti voimaa ja sekä terävän, että tylsän veitsen kanssa voi herkästi lipsahtaa ja sitten tulee pahaa jälkeä), ja lusikoi siemenet pois. Viipaloi kurpitsanpuolikas noin 3 cm paksuisiin siivuihin ja sitten kukin siivu ohuiksi viipaleiksi (5 mm?). Jokaiseen palaan jää siis hiukan kuorta. Laita pannulle kuumenemaan 2 rkl öljyä ja kuullottele kurpitsansiivuja 5 min., suolaa ja pippuroi, ja nosta pois odottamaan. 

Viipaloi perunat. Isot uuniperunat kannattaa ensin puolittaa ja sitten puoliskot vielä halkaista ja sitten vasta siivuttaa, niin tulee sopivan kokoista. Kuumenna 3 rkl öljyä pannulla ja paista perunoita 10 minuuttia. Suolaa ja pippuroi.

Silppua yrtit ja sekoita ne yhteen kurpitsa- ja perunaviipaleiden kanssa ja laita uuninkestävälle pannulle. Vatkaa munat ja maito (laita muskottipähkinä sekaan) sekaisin ja kaada kasvisten päälle. 20 minuuttia 180 asteesssa tuntui sopivalta ajalta kypsymiseen.

Ja jos oikein villiksi haluaa heittäytyä, niin kerron vaan, että muutama mozzarellan siivu paistamisen loppuvaiheessa sulaa tuohon ihanasti.



↧

VIIKKOMENU 45

November 6, 2016, 11:03 am
$
0
0

Ihanaa! Pakkasta, kuuraa, lunta! Tekojää kuosissa välivuoden jälkeen. Isänpäivä. Pikavisiitti siskolle Turkuun. Lauantaina nähdään pitkästä aikaa hyviä ystäviä, joita näkee liian harvoin.

Lapset tappelee. Koko ajan. Äiti on tyhmä (siis minä, ei oma äitini). Ruoka on lähtökohtaisesti aina pahaa ellei se ole raviolia säilykepurkista. Mulla ei oo mitään vaatteita. Päivät on pitkiä. Lapset on flunssaisia.

Varmaan viikko on taas täynnä ilon hetkiä ja riidanpoikasia, riemua ja tyytymättömyyttä. Olispa hienoa jos en huutais lapsille. Vielä hienompaa jos ne ei huutais mulle. Keneltä ne on oppinu.

Onneksi on syötävä. Viikon ruokainspiraatiot  tulevat tässä:
:




MAANANTAI: JAUHETUT HIRVENMAKSAPIHVIT

Tämän viikon ensimmäinen riistaresepti. Nämä on nyt pinnalla, jääkaapissa on vasan sydän, maksa ja kieli. Mutta kyllä tämä onnistuu naudanmaksastakin.



TIISTAI: KORIANTERILLA RYYDITETTY KIKHERNE-FETASALAATTI

Yksi ihanimmista kasvissalaateista. Tässä nimittäin ei oo pekonia.



KESKIVIIKKO: LÄSKISOOSI

Aina on aika läskisoosille. Ai että. Suomalaisen perinneruuan helmi. Tehkää.


TORSTAI: UUNILOHI

Nyt on ollut mukavan hintaisia kirjohia kaupan. Mikään sen helpompaa kun paistaa se kokonaisena uunissa.



PERJANTAI: SHAKSUKA-PIZZA

Se on pizzapäivä. Niin pizzapäivä.



LAUANTAI: JUOTETUT SINISIMPUKAT

Helppo ja ihana herkku. Onpas aikaa muuten viime kerrasta.


SUNNUNTAI: RENDANG

Tämä pata on niin hyvää. Kun julkaisin reseptin sain sähköpostia Malesiassa asuneelta perheeltä joka kertoi, että tällä reseptillä maut olivat ihan kohdillaan. Oli tullut ikävä!

Sopii vallan mainiosti iskän hemmotteluun.




VIIKON LEIVONTA: MILJONÄÄRIN MUROPALAT

Nämäkin sopii iskän hemmotteluun. Parempaa kuin huono täytekakku.


VIIKON EXTRA: RIIMIHIRVEÄ JA PIPARJUURISMETANAA

Ja tämäkin niin sopisi. Hirven riimi tai carpaccio vie kyllä kielen mennessään. Kolme kertaa olen syönyt. Tätä tehdessäni: huippu! Kaskiksessa:aivan huikea ja Juurella-ravintolassa mun menussa: törkeän hyvää.  

Olen puhunut.
↧
Search

SIKIL P'AK

November 7, 2016, 9:20 am
$
0
0

Nimen tekisi mieli johdatella mieleni ehkä jonnekin Pakistaniin tai Bengalin lahdelle. Mutta eipä ei. Tämä kurpitsansiemenistä valmistettava tahna on nimittäin alkuperältään (ja ainoastaan?) Meksikosta, Jukatanin niemimaalta. Se on meksikolaisista salsoista ehkä kaikkein tuntemattomampia vaikka myös vanhimpia, elää nyt jonkinlaista nousuvaihetta, keittiömestarit mm. USAssa ovat löytäneet sen listoilleen.

Jos tykkäät hummuksesta, tykkäät tästä. Salsa on koostumukseltaan vähän hummustyyppinen. Siinä on sellainen paahteinen ja maanläheinen maku ja jostain syystä siinä on tosi vahvasti mukana ne maut, jotka itse yhdistän meksikolaiseen keittiöön.  

Hienontamalla kurpitsansiemenet saadaan aikaan upea kermamainen koostumus. Raa'at siemenet paahdetaan ensin kuivalla pannulla ja hienonnetaan sitten tahnaksi. Jos sinulla on hyvä kutteri onnistut ehkä sillä parhaiten. Itse käytin sauvasekoittimien kuningatarta, Bamixia, ja silläkin aika kauan sai surautella. Vaihdoin tahnan kapeampaan ja korkeampaan astiaan, niin homma toimi paremmin. Jos olet varsinainen DIY-tyyppi ja satut omistamaan molcajeten, tuon meksikolaisen kivimorttelin, on se varmaan salsan valmistusta aidoimmillaan. Mutta valmistaudu n. 1/2 h kärsivälliseen survomiseen. Reseptit vaihtelevat, kuten aina, jotkut käyttävät kuorittuja kurpitsansiemeniä, toiset raakoja kuorimattomia. Tarkoitus on saada siemenet kuitenkin hyvin hienoksi. Lisukkeiden määrä hiukan vaihtelee, vaihdellen käytetään mm. sipulia, tomaattia ja valkosipulia, minä tietenkin kaikkia edellä mainittuja. Ensimmäisen kerran elämässäni käytin myös habaneroa, joka useimmissa reseptissä mainitaan juuri sikil p'akiin kuuluvaksi chiliksi. 

Tästä on pakko loikata sivuraiteille ja kertoa hauska habanero-sattumus. Olen välillä tuolla raviradalla suunnittelemassa ja valmistamassa ruokia parin hommaa pyörittävän ihanan sisaren kanssa. Tässä hetki sitten tehtiin naisten ravi-iltaan tex mexiä ja opastin sitten puhelimessa kaupassakäyntiä. - Rutkasti korianteria ja chiliä ja jos kaupassa on niin tuo myös tuoreita jalapeñoja. 
Sitten kokkauspäivänä oltiin vähän eri puolilla keittiötä ja kaverini pilkkoi hanskat kädessä sipuleita, tomaatteja ja chilejä. Hän alkoi valittaa, että sormenkynnen aluset on ihan tulessa, johon minä vaan, että joo joskus mullekin käyny niin. Onneksi on hanskat. Chilit jo pilkottuaan hän sanoi, että käsivarretkin on ihan tulessa, ja me niitä huuhdeltiin kylmällä vedellä ja ihmeteltiin, että oliko kyse määrästä vai mistä, että noin reagoi. Menin sitten jossain vaiheessa keittiön toiseen päähän ja näin kulhollisen pilkottuja habaneroja. Kysyin, että mihin sä noita tarvit, ne kun on niin pirskatin tulisia. 
-Sähän käskit ostaa!

Olin jo änkyttämässä takaisin, että en todellakaan, kun tajusin. Olin puhelimessa puhunut jalapeñoista ja oon oppinu lausumaan ne HA-LA-PEN-JO, kuten  muutkin meksikolaiset. No siinä puhelimessa nopeesti ja kiireesti ja sitten kaupan chilihyllyllä... no onhan se HA-BAnero nyt lähempänä kuin jalapeno...

Vähä meitä nauratti...Paitsi että kaverini käsiä myös kirveli...ja habanerot jätimme suosista käyttämättä.

Mutta hei, varovasti sen habaneron kanssa, tehkää kuitenkin tätä. Miettikää, mikä kiva alkupalatrio: Sikil P'ak, guacamole ja Salsa Bandera (pico de gallo) ja kylkeen itse paistetut (tai pussin avaamisella valmistetut) totopokset, eli maissilastut dippailuun. Kylmää olutta...


SIKIL P'AK

3 dl raakoja kurpisansiemeniä
1 habanero
2 tomaattia
2 valkosipulinkynttä
1/2 hopeasipuli
1 dl hienonnettua korianteria
0-1 dl lämmintä vettä
1/2 limen mehu
suolaa

Paahda kuivalla pannulla kurpitsansiemeniä n. 3-5 min, niin että niihin tulee kiva väri. Käytin hokkaidon ja myskikurpitsan sisuksista kaivamiani siemeniä, jotka olin huuhdellut puhtaiksi rihmoista. Laita sivuun.

Poista tomaateista kannat ja paahda niitä sekä kokonaista habaneroa, kuorittua ja viipaloitua hopeasipulia ja valkosipulinkynsiä kuorineen pannulla kunnes ne pehmenevät ja saavat reilusti tummaa tuntumaa (varsinkin tomaatti ja habanero), 5-7 minuuttia. 

Puserra valkosipulit pois kuoristaan, nyppää habanerosta kanta ja pistä kaikki aineet survontaastiaan. Survo tai hurauta tahnaksi, tahnaan saa jäädä mustia pilkkuja. Lisää sitten siemenet ja aja sileäksi. Jos koostumus on liian tönkköä, lissä lämmintä vettä ruokalusikka kerrallaan. Lopuksi lisää korianteri, lime ja suola maun mukaan, kuitenkin ainakin 1tl. Tarjoile huoneenlämpöisenä, ripottele ruohosipuli pinnalle. Säilytys jääkaapissa. Jos salsan ohentaa juoksevaksi, voi sitä valuttaa myös tacojen päälle. 



↧

SPAGHETTIKURPITSA

November 9, 2016, 1:39 am
$
0
0

Tässä taas teidän edessänne hiukan epävarmana. Lautasella on annos spaghettikurpitsaa katkaravuilla. Keveä, hyvänmakuinen hyväntuulen ruoka kaiken kaikkiaan.

Mutta tuliko siitä sellaista kuin oli tarkoitus? Mene ja tiedä.
 

Meidänkin cittarissa on tänä vuonna ollut saatavilla hyvin spaghettikurpitsaa. En ole sitä koskaan valmistanut, enkä edes syönyt, joten tottakai asetin sen hellästi ostoskärryyni heti kun sen näin. Idean tiedän. Kypsästä kurpitsasta saa haarukalla riipimällä spaghettimaista säiettä. Oikein herkullinen kesäkurpitsastanuudeli, jossa  raa'asta kesäkurpitsasta leikataan noodelit julienneleikkurilla tai kuorijalla oli mielessäni erittäin onnistuneena, joten ihan huolettomasti leikkiin ryhdyin.

Uskalsin kääntyä amerikkalaisten puoleen (olin vielä lapsellisen toiveikas, kunnes totuus iski tänään päin naamaa) ja Kotihengetär Martha Stewart neuvoi paahtamaan kurpitsan kokonaisena uunissa, ja sitten riipimään. Olisinko hiukan ylikypsentänyt, koska kovin spaghettia muistuttavaa lopputulosta en saanut aikaan, enemmänkin mössöä. Tuo mössö oli kyllä erityisen hyvää, varsinaista nyhtökurpitsaa ja siitähän tämä ruoka sitten syntyi.


SPAGHETTIKURPITSA JA KATKARAPUJA

1 spaghettikurpitsa
2 rkl öljyä
2 valkosipulinkynttä
1 rkl raastettua inkivääriä
1/2- 1 punainen chili
180 g isoja kuorittuja katkarapuja
1/2 sitruunanmehu
suolaa, mustapippuria
1-2 tuoretta yrttiä maun mukaan: basilika, timjami, korianteri, lehtipersilja, ruohosipuli

Iske spaghettikurpitsaan pienellä veitsellä reikiä ympäriinsä. Laita 180 asteiseen uuniin n 1 h 20 minuuttia, ohjeistaa, Martha. Kannattaa kokeilla kypsyyttä jo aiemmin, ehkä vähempi riittää, mulla meni niin mössöksi.

Halkaise ja lusikoi siemenet pois ja vetele haarukalla pituussuuntaan pitkiä säikeitä kurpitsan hedelmälihasta (vai onko tämä kasvislihaa?).

Kuumenna paistinpannulla öljy. Pilko chili ja valkosipuli, freesaa valkosipuli, inkivääri ja chili miedohkolla lämmöllä n. 3 minuuttia. Lisää kurpitsaspaghetti (tai mössö) ja anna spaghetin lämmetä pannulla toiset 3 min. Lisää sulatetut, valutetut katkaravut ja lämmitä nopeasti. Sitten vain maustat suolalla ja pippurilla, puristat päälle sitruunamehun, sekoitat joukkoon yrtit ja kylläpäs olikin ihana ateria valmis. Ihana.




↧
↧

VIIKKOMENU 46

November 12, 2016, 1:20 am
$
0
0

Jonsei muuta, niin viikkomenusta huomaa ainakin ajan mielettömän kiirimisen...Voisin vannoa, että just vasta tein viime viikkoisen ja nyt ollaan taas dead linen äärellä. Toki oikeasti vasta huomenna, mutta mennään nyt päivää aikasessa, koska huomenna on luvassa jotakin aivan muuta.

Hyvää isänpäivää vain kaikille isille huomiselle, me matkustamme tänään ystävien luo herkuttelemaan, sopivasti lentokentän kupeeseen, koska IsoHoo aikoo ottaa huomenna siivet alleen. Urho jäi mummolaan pikaluisteluleireilemään.

Ja minä aavistan flunssan tulon. Kauan tässä terveenä taplattiinkin.


MAANANTAI: IHANA PAPUKEITTO
Paprikainen ja tomaattinen papukeitto on tulvillaan makuja. Ihanan tuhti ja täyttävä, pavut kyllä vastaa proteiinin huuteluun.



 TIISTAI: PIERUSALAATTI
Nimestä viis, tämä salaatti on niin hyvää. Kukkakaalia, pekonia ja kananmunaa, kaikki omaa sydäntä lähellä. Resepti on lainattu Ruotsin kokkikuuluisuudelta Tommy Myllymäeltä, jolla on ehkä omaa vatsaani herkempi laitos, koska postaukseni loppukaneetissa ilmoitan, että ei tämä nyt niin ylenmääräisesti pierettänyt.




KESKIVIIKKO: HASHWEH
Jos ei lausumisesta halua ottaa paineita, niin ainoa vaikeus tässä ruuassa on nimen oikeinkirjoitus. Todellinen koko perheen ruoka, mutta kerrankin vanhasta, tutusta jauhelihasta jotain uuden makuista.



TORSTAI: SUSHIBURRITO
Torstaihin mennessä alkaa iskeä paniikki viikon kalakiintiöstä. Näiden sushiburrittojen lohi pelastaa. Ja oikeasti, tännehän voi laittaa sisälle ihan mitä tahansa, koska tämä on kuitenkin burrito!



PERJANTAI: CHORIZO-BURGER
Perjantaihin tehdään jotain parempaa suupala-ruokaa. Resepti on Kokki-Pottilan Hannelen Suupaloja kirjasta. Sieltä löytyy liuta perjantai-reseptejä!



LAUANTAI: KATKARAPUKASARI
Katkarapuklassikko kahdeksankytluvulta puolustaa aina paikkaansa. Kun vain muistaisi tehdä tätä herkkua. Nyt muistaa kun muistutin. Ihanaa riisillä tai uunperunan täytteenä.



SUNNUNTAI: LOHTA ARTESAN
Sunnuntaina on aikaa näpertaa vähän enemmän. Näpertely on kuitenkin kaiken sen vaivan arvoista. Itsetehty leipä ja 2 kielenvievää kastiketta kruunaavaat kalatacomaiset artisan-leivät. Ottaa vieläkin pattiin, ettei resepti innostanut ketään kilpailussa, johon sillä osallistuin. Koska herkullista tämä ainakin on!



VIIKON XTRA: OMENAINEN HIRSSITUOREPUURO
Mitä tähän nys sanoisi? Voi että on herkkua ja nättyä teherä!



VIIKON LEIPOMUS: BAGELS

Bagelit olisivat ihan oivaa brunssikamaa. Jos et ole koskaan tehnyt itse niin kokeile. Mikä ulkonäössä kenties havitään, niin maussa voitetaan, kun omat kädet sotketaan taikinaan.

Täällä Kaikki äitini reseptit- Nanna, junassa jossain Parkanon jälkeen. 
↧

JALOVIINALLA MAUSTETTU KANANMAKSAPATÉ JA JOULULAHJASTRATEGIA

November 13, 2016, 12:42 am
$
0
0


Hupsista! Kerrankin ajoissa asialla joululahjojen suhteen. Olen mukana Heirolin kampanjassa pähkäilemässä gastronomista lahjamaailmaa ja tämä postaus on toteutettu yhteistyön tuloksena.

Rakastan joulua. Rakastan lahjoja. Rakastan joululahjoja. Älkää tulko minulle ehdottelemaan lahjattomia jouluja, kyllä aikuisetkin ovat lahjansa ansainneet. Eikä joululahjoissa parasta ole edes niiden saaminen, vaan antaminen.


Ihan parasta on hankkia lahjat yhdestä paikasta, yhdellä kertaa

Eihän sekään ole aivan mutkatonta. Lahjat voisi ostaa pitkin vuotta, silloin kuin kohdalle sattuu ja vielä edulliseen hintaan. Käytännössähän tätä taktiikkaa ei harrasta kuin isäni, eikä hänkään joulun tullen löydä kaikkia hankkimiaan lahjoja kätköistään.

Hienointa olisi antaa jotain itse käsin tehtyä, mutta tosiasia on että joululahja-askartelut sekä huipentuvat että rajoittuvat jouluaattoaamuyöhön, kun paketoin lahjoja ja väsään väsyneitä nättejä pakettikortteja. Lahjoihin, joista viimeiset on hankittu edellisenä päivänä, yleensä syystä, että en ole lahjahankintoja osannut taaskaan mitoittaa ajankäytön ja kustannusten suhteen. Sellaista hikihatussa paniikinomaisesti kelloa vastaan säntäilyä, kiroten, etten muista enää ainuttakaan erinomaisista lahjaideoistani (olisit kirjannut ylös pitkin vuotta!) ja nekin, jotka muistan, ovat loppuunmyytyjä.

Kuulostaa palaselta joulustressiä. Mutta ei. Kyllä minä rakastan joululahjoja.


Ihastuin verkkokaupassa näihin laadukkaisiin eväsastioihin. Urho12v tarvitsee ainakin treenipullon ja pikkuveljeäni voisi ilahduttaa soppakulholla. Lounasravintolan antimiin kun välillä kyllästyy.

Parhaimpia kehittelemiäni joululahjastrategioita on yhden pysähdyksen taktiikka. Se on nerokas yksinkertaisuudessaan. En kyllä toisaalta ole vielä koskaan päässyt ajatusta varsinaisesti toteuttamaan, mutta nyt kyllä jo melko lähellä. 

JOULULAHJASTRATEGIA: Hanki lahjat kaikille aina yhdestä paikasta, vaihtele paikkaa eri vuosina. Kirjakauppa on ikisuosikkini. Kuinka helposti sieltä saisi lahjat kaikille, ihan kaikille!
Muita paikkoja vois olla  joku käsityöläisputiikki,lippupalvelu, elokuvat tai vaikkapa ravintolahjakortit (öö..osalle ainakin Mäkkäriin). Tai miksei kierrätys (ja kukkaron) hengessä myös kirppis. Ja nyt ihan parhaana Heirolin verkkokauppa!


Tuo vuoka on vähän kuin omakin toivelahja, sopii vaikka mihin, tuonne voisi paistaa myös jonkun makean sisääm valmiiksi. Iloisen punainen leivontakulho ilahduttaa siskon leivontapuuhia.

MYYTINMURTAJA: Itse ottaisin ihan mielelläni sen paistinpannun. Se on kuulkaa aikoja elenyt myytti, että älä osta paistinpannua vaimollesi lahjaksi. Nykyäänhän sen voi ostaa jopa miehelleenkin (ja salaa käyttää itse). Ruuanlaitto perheen kanssa ja perheelle on parhaita rakkaudenosoituksia ikinä. Siksi siihen liittyvät lahjatkin ovat mieluisia, paketista ilahtuu niin kotikokki kuin hifistelijä. Ovathan kauniit ja toimivat välineet edellytys myös toimivalle kokkailulle.


Viilaraastiin. Jokaisen ruokahifarin unelma!

Istun siis koneelle ja tutkin hyvin jäsenneltyä verkkosivustoa. Löydän sieltä lahjat sekä tuoteryhmittäin, hinnoittelun mukaan, että lahjaksi-osion, josta löytyy ryhmitellyt  lahjat vaikka, lapselle, lenkkeilijälle ja viiniharrastajalle.

Paketteihin on ajatukselle  valittujen lahjojen lisäksi kiva liittää henkilökohtainen tatsi (no just sillä pakettikortilla...), vaikka printtaamalla mukaan ruuanlaittovälineelle sopiva resepti. Tietysti mukaan voi liittää jo aineksetkin, mutteripannun kylkeen pussi laatuespressoa ja vuokaan siemenleivän ainekset. 


Induktioliedelle sopiva espressopannu lähtee parhaille kavereille.

Kaikista kivointa on valmistaa ruuanlaittoastiaan joku maistuva makupala. Tälläinen lahja on parhaillaan lahjan saajalle ojennettuna joulutervehdyksenä. Miten kävisi vaikka Jaloviinalla maustettu kananmaksapaté kauniissa keraamisessa vuoassa? Vaivaton toteuttaa vaikka viestiikin ennen muuta viitseliäisyydestä ja rakkaudesta. 




JALOVIINALLA MAUSTETTU KANANMAKSAPATE

2 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
600 g broilerinmaksaa (löytyy pakasteena)
150 g voita
1 dl ***Jaloviinaa
1 dl kermaa
2 rkl rosépippuria
1 rkl tuoretta timjamia
1 tl suolaa
1/2 tl maustepippuria
1/2 tl mustapippuria
100g kirkastettua voita
tuoreita salvian lehtiä koristeluun

Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulit ja pehmittele niitä muutama minuutti miedolla lämmöllä. Säästä puolet voista, loput voit käyttää paistamiseen Siirrä kulhoon odottamaan. Paista sitten sulatetut ja kuivatut broilerinmaksapalat (voit pilkkoa pienemmiksi) pienissä erissä muutama minuutti käännellen kypsiksi. Käytä paistoon voita ja lisää mukaan timjami. Viimeistele jokainen erä possauttamalla mukaan annos jaloviinaa. Laita mukaan viimeiseen erään myös 1 rkl rosépippureita. Laita maksa samaan kulhoon sipulin kanssa, lisää kerma, mausteet, ja huoneenlämpöinen voi nokareina. Aja karkean siloiseksi tahnaksi sauvasekoittimella. Maista. Kenties haluat lisätä suolaa tai pippureita. Laita tahna vuokaan ja anna levätä jääkaapissa 1/2 tuntia.

Sulata kirkastettu voi. Asettele patén päälle salvianlehdet ja lusikoi pinnalle kirkastettu voi. Laita jääkaappiin jähmettymään.

Koristele vuoka kivalla narulla ja pakettikortilla. Vie tervehdyksenä naapureille tai ystäville. Varsinkin jos sinut on kutsuttu nauttimaan yhteisestä ateriasta.


Joka hintaluokkaan löytyy sopiva lahja. Piparimuotit on kiva tapa muistaa vaikka päiväkodin tätiä. Itse ainakin ilahduin tilaukseni mukana tulleesta Heirolin tervehdyksestä.

Tämän kampanjan yhteydessä järjestetään myös arvonta. Jätä blogini kommentteihin linkki omaan Heirolin- sivuilta löytämääsi joululahjatoiveeseen. Osallistut 75€ arvoisen Heirol-verkkokaupan lahjakortin arvontaan. Arvonta-aika on 1 viikko eli kommentoi viimeistään sunnuntaina 20.11. 2016 



...PikkuveliNuutti on opettanut, että jos haluaa Joulun olevan täydellinen lahjojen suhteen, kannattaa itse ostaa itselleen juuri SE toivelahja. Yllä omani!

Ihania Joululahja-hetkiä jokaiselle!





Yhteistyössä Heirol

Tykkää Heirolista myös facebookissa! 
↧

VIIKKOMENU 47

November 20, 2016, 9:33 am
$
0
0

Kyllä vain, tännekin ennätti se flunssa. 2 viikonloppua ja niiden väli on mennyt melkoisessa sumussa. Asiat jonottavat, niin kivat kuin ikävät, kun 100kg painava pää jomottavien hartioiden välissä ei jaksa toimia.

Vesisateinen kotikisaviikonloppu tekojääradalla ei varmaan oloa auttanut, mutta mieltä se piristi. Go Urho, go!

Viikon 47 ruokainspiraatio oli tietysti koostettava:


MAANANTAI: JUUSTOMAKAROONI AMERIKAN MALLIIN

Tämä on aivan tuore resepti tältä syksyltä, mutta sopii maanantaihin kuin nenä päähän! Nuhainenkin!


TIISTAI: TATTARILLA TÄYTETYT SUIPPOPAPRIKAT

Tattarilla täytetyt suippopaprikat ovat sekä piristävän kauniit, että hurmaavan maukkaat maultaan. Tattari on jotenkin tosi hyvää ja suippopaprika ihanan makeaa.



KESKIVIIKKO: PIKA-PHO NAUDANJAUHELIHASTA

Sriracha-pullosta kun töräyttää, niin tähänkin keittoon saa kunnon bofortit. Muuten maistuu koko perheelle. Viikon jauhelihat näinkin.



TORSTAI: SRIRACHA-LOHI

Apua, ei mulla oo mitään sponsorisopimusta srirachan kanssa, nyt huomaan, että tuli toinenkin srirachallinen resepti perään. Toisaalta hyvä, jos ostit pullon nuudelikeittoa varten. Mä voisin kyllä ruiskia sitä ihan kaikkiin ruokiin! (mihin haluan tujuutta). Tämä lohi on kyllä älyttömän hyvin maustettu. Ja KERTAKAIKKISEN NOPEAJAHELPPO.



PERJANTAI: KASARILÄMPPÄRIT

No perjantaina fiilistellään kasariläppäreillä. Tekeekö mieli jo? Muistatko: kinkku, ananas, tomaatti, juusto? Vai oliko teillä jauheliha-paprika kenties?



LAUANTAI: SIIRAPPINEN SEESAMKANA

Tämä resepti on vaatimattomasti yksi parahaista kanalle. Ja just niille tarjouksessa oleville koipireisille. Padasta tulee pöytään todellista herkkua! Omia lemppareitani!


SUNNUNTAI: MOSKOVANPATA

Eikä kannata heti laittaa sitä pataa kaappiin pölyttymään. Moskovanpata on tässä tehty hevosesta, mutta kyllä se käy laatuun myös hirvestä tai naudasta. Ihanan tuhtia talven alusherkkua. Tehkää, jos ette oo tehneet ja jos ootte, niin varmaan tiedättekin, että kannattaa tehdä uudestaan. Nyt kun muistutin.



VIIKON LEIVONTA: SUKLAA-MAAPÄHKINÄPIKKULEIVÄT

Paras tapa päästä eroon kaapissa lojuvista keskeneräisistä maapähkinävoipurkeista. Mutta muista ostaa uus ens viikolla....



VIIKON XTRA: ROSMARIINIGLÖGI

Koska nyt jos koskaan alkaa glögikausi olla parhaillaan, ehdotan tätä omenaista, glögiä, jonka pelkkä tuoksu rentouttaa. Oi rosmariini,  glögi!

Aina kiva kuulla, jos inspiroiduitte viikkomenustani. Pistäkää viestiä. Niillä elän yhden päivän syömättäkin!
↧
Viewing all 934 articles
Browse latest View live
Search